kun matka on pitkä ja taival raskas, voi vain toivoa että joku tulee vastaan. vaikkei aina voikkaan voittaa niin miksi minua rangaistaan ilman mitään syytä? elämä täynnä vääriä miehiä ja naisia on liian raskas yksinäiselle sielulle. mikset vain voi tulla ja halata pahan pois? ehkä näin sen pitää mennä! vanhanpiiantitteli on meidän suvussa varattu minulle. muut elää tipatonta tammikuuta, minulla on menossa tipaton, suklaaton ja suhteeton tammikuu. tosin JOS ois rahaa, ois myös suklaata ja sitä kuningas alkoholia mutta ei kummiskaan suhteen suhdetta...miksei kukaan ihana ihminen voi vain soittaa ja herättää minut tästä painajaisesta? soittaa ja kertoa että synkkä yö on väistymässä... 

:'(