jollei seuraa omaa polkuaan, ei voi päättää itse tekemistään. antautuu mainosten salattuun massaan ja häviää näkyvistä. kun eräänä aamuna herää ja tajuaa harhautuneen television syöttämiin ideaaleihin, ei voi kun jättää kaiken vetäen ne omat ja mukavat vaatteet ylleen. seurauksena tästä oman tyylin noudattamisesta saattaa olla ne paheksuvat katseet ja selän takana puhumiset mutta silloin on ollut uskollinen itselleen. jollei voi olla uskollinen itselleen nii kelle sit vois olla? mielummin itse valitsen ne katseet kun suostun pukeutumaan ja olemaan massatuotanto pissis. kukin kulkekoon siellä missä on hyvä kulkee, ite valihin tennareilleni sopivan kivisen metsätien enkä voi koskaan tietää milloin seuraava peikko tulee vastaan...